Kunnat Osallistaminen Uutiset 4 min read

Argumentointiapuja osallisuuteen investointiin

image

Elämme jälleen niitä viikkoja ja kuukausia, jolloin kunnat ja kaupungit viimeistelevät budjettiaan ensi vuodelle ja vuosikymmenelle. Tavanomaisia synkemmät uutiset kuntakentän yt-neuvotteluista ja kulukuurista ovat myrkkyä teknologiayrityksen myynnin lisäksi myös kuntien elinvoimasta ja kehityksestä vastaavien korviin.

Aiemmin vuoden aikana suunnitellut investoinnit, määrärahojen uudelleen kohdentamiset uusien avauksien aikaansaamiseksi sekä viime vuosina agendalle nousseen osallisuuden edistämiseksi vaativat hyviä perusteluja. Seuraavaksi siis yleisimpiä väittämiä ja hyviä argumentteja niihin!

V: Onko osallisuuteen pakko investoida rahaa ja miksi meidän pitäisi hankkia kunta-applikaatio?

A: Kuntamme satsaa jo nyt huomattavasti rahaa osallisuuteen. Asukasraadit, kaavaillat sekä erilaiset työryhmät syövät viranhaltijoiden työtunteja myös työajan ulkopuolella, tilat ja tapahtumien mainonta sekä tarjoilut eivät ole nekään ilmaisia. Mutta niiden panostus per yksittäinen kuntalainen on varsin korkea. Jos meillä olisi digitaalinen alusta, tavoittaisimme enemmän ihmisiä niillä laitteilla, joita ihmiset käyttävät – ajasta ja paikasta riippumatta.

V: Kuntamme viestii ja osalistaa jo nyt verkkosivuilla, Facebookissa sekä muilla lähes ilmaisilla alustoilla! Eihän applikaatiot itsestään lataudu kuntalaisten puhelimiin!

A: On totta, että viestimme verkkosivujen lisäksi myös sosiaalisessa mediassa, mutta tiedämmekö sen tavoittavuudesta mitään? Kuinka hyvin tiedostamme, että varsinkin alle 30-vuotiaiden Facebookin käyttö on alle 50% ja se on kuudenneksi suosituin sosiaalisen median palvelu?

Enpä tiedä miten me seuraamme kuntamme ”seuraajia” ja heidän tavoittamistansa Facebookin muuttuvien algoritmien seassa, tai miten verkkosivujemme latausmäärät ja päätelaitteet tukevat osallisuutta? Siinä olet oikeassa, että applikaatioden levittäminen ja latausmäärien kasvuun saaminen vaatii työtä. Mutta kohdennetut kyselyt asukkaille, kyselyistä tiedottaminen mm. facebookissa ja tulosten julkaisu Hyvinkään kaupungin tapaan ovat pitkäjänteistä työtä!

V: Ihmiset voivat löytää kaikki tiedot ja kyselyt myös verkkosivuiltamme, nehän ovat mobiili responsiivisetkin!

A: Kuntalaiset voivat löytää etsimänsä tiedon, avoinna olevat kyselyt, palautekanavan ja tapahtumakalenterin, tai sitten eivät. Sovellus, joka mahdollistaa push-notifikaatiot, kohdennetut kyselyt, palautekanavan käytön helposti ja tapahtumakalenterin tavoittaa heidät heidät helpommin, eikä kyselyitä tai palautekanavaa tarvitse lähteä erikseen etsimään, kun ne kulkevat mukana jatkuvasti. Ponnahdusilmoitus on tämän ajan kirje tai tekstiviesti- se avataan aina. Vertaa tilannetta siihen, että poistaisit puhelimestasi facebookin tutun sovelluksen- samahan toimii ihan yhtä hyvin puhelimesi selaimessa? Ja milloin olet viimeksi etsinyt uusilta verkkosivuiltamme tietoa puhelimen selaimella? Onkos se polku ollut selkeä?

V: Ei ole rahaa eikä resursseja!

A: Ei tämä tarvitse lisärahaa, enemmän voisimme katsoa voiko vakiintuneista menoista kohdentaa rahaa fiksummin. Pitääkö meidän mainostaa joka vuosi samankokoisella liitteellä maakuntalehdessä kahdesti vuodessa vai riittäisikö yksi kerta? Ovatko kaikki markkinoinnin kustannukset ensi vuonna pakollisia? Resursseista sen verran, että alkutyön jälkeen, kun uutiset ja tapahtumakalenteri sekä palautekanava on laitettu paikoilleen, suurin työaika menee kyselyiden luomiseen. Onneksi niitä voi uusiokäyttää vuodesta toiseen ja laittaa ne ajastettuina maailmalle. Sinullahan on työnohjausoikeus, priorisoi minulle joka viikko 1,5 tuntia käytettäväksi osallisuuteen!

V: Entä jos ihmiset alkavat vastaamaan kyselyihin ja luulevat liikoja siitä mitä voimme tarjota?

A: Siihen vaikutetaan, kun tehdään kysymyksiä. Kuvataan kuntalaisille selkeästi mitkä ovat realiteetit ja mietitään päätösviestintää tarkemmin. Entä jos ihmiset saisivat ehdottaa vaikka paikkoja puistonpenkeille, ja antaisimme heille luvan hakea tekniseltä varikolta niitä vanhoja runkoja itse koristeltaviksi?

Ja mitä pahaa tapahtuisikaan, jos kuntalaiset kokisivat, että heiltä kysytään proaktiivisesti arkisista asioista, kuten vaikkapa liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja että jos he raportoivat rikkinäisistä asioista, niihin reagoitaisiin ja asia korjattaisiin? Pahinta mitä voisi käytä, olisi aiempaa paremmat arviot sisäisessä pitovoimassa.

Vai pitäisikö meidän huolestua, jos olisimme kunta, joka kuuntelee kuntalaisiaan?

V: Tämä ei ole nyt oikea aika eikä prioriteettilistan kärjessä

A: Hmm… Ensinnäkin, kuntalain §22 velvoittaa kuntia osalistamaan asukkaitaan ja kuuntelemaan heitä asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Ja jos se ei riitä, pitäisikö meidän katsoa kuntastrategiaamme, jossa osallisuuden lisääminen, viestinnän kehittäminen, palautteen lisääminen, kuntalaisten kuunteleminen, yhdessä tekeminen ja kokeileva ketteryys ovat esillä isoilla kirjaimilla? Strategiat eivät saisi olla pelkkää sanahelinää, ja mitä siihen strategian seurantaan tulee, niin ensi vuonna meidän pitäisi päivittää sitä sillä uusi valtuustokausi alkaa jo ihan pian.

**Edellä kuvatut väitteet ja argumentit ovat kuvitteellisia mutta esiintyvät varsin usein suomalaisissa virastotaloissa ympärivuotisesti, havaintojen painottuessa vuoden loppupuolelle.


Jutellaan lisää siitä, miten Future Dialog voi auttaa juuri sinua ymmärtämään yhteisöäsi paremmin!